Vaihtovuosi Brasiliassa

Tässä rupesi jo ihan elämään melkein normaalin ihmisen arkielämää parin viimeisen viikon aikana, vaikka oikeastaan ensimmäistä kertaa pääsin curitiban ydinkeskustaan jos baarireisssuja ei lasketa niin viime viikolla vasta. Keskusta on iso ja oikein viihtyisä. Sain siellä puhelimen näytönkin korjattua neljän tunnin odettulun myötä. Huomaa kyllä ettei näyttö ihan edellisen vertainen ole sillä joka kerta kun yrittää kirjoittaa viestiä ni usein tarkoitetun kirjaimen sijaan tarjoaa tämä huikea puhelimeni viereistä kirjainta ja sitten ku sitä yrittää korjata ni tulee vaan lisää vääriä kirjaimia. Mutta eipä korjaus kauheasti maksanut joten pääasia, että on nyt edes joku puhelin.

Tuntuu että kahden viikon aikana on tapahtunut koko ajan jotain, mutta ei tiedä yhtään mistä kirjoittaisi joten kirjoitan nyt sitten oikeastaan vaan reissusta Ilsan (Meksiko) ja Alexin (Saksa) kanssa Iguacu putouksille. Lähdimme siis torstai-iltana bussilla kohti Foz Do Iguacua. Sellaiset kevyet 12 tuntia taidettiin bussissa istua. Mutta onneksi matkustettiin yötä vasten niin suurinosa ajasta meni nukkuessa. Otimme taksin kohti hostelliamme. En varmaan eläessäni ole matkustanut niin paljon taksilla mitä täällä, yhtenäkin päivänä taisin ottaa viisi eri taksia, mutta täällä se on kuitenkin hyvin halpaa joten ei muuta ku rahat ilmaan ja menoksi. Tosiaan hostelli oli hyvin autio ja koimme heti pettymyksen tunteen havaittuamme ettei hostellissa ole baaria. Toki putouksiahan sinne lähdettiin katsomaan. Ensimmäisenä päivänä päätimme käydä tarkistamassa budhatemppelin. Alex onnistui saamaan ampiaisen pistoksen samaan jalkaan jossa hänellä oli jo tulehtunut varvas. Pistos aiheutti melko kivuliaan näköisen turpoamisen joka hankaloitti suuresti kävelyä. Poistuimme keskustaan syömään ja saimme ehkä hitainta ravintolapalvelua sitten koskaan. Palasimme kauppareissun jälkeen hostellille, taksilla tietysti. Illan motiiveja saattoi alkaa epäilemään siinä kohtaa kun kaupasta tarttui mukaan 24 litran oluttölkkiä.

Päätimme kuitenkin että kello 11 mennessä pitää mennä nukkumaan jotta olemme ammulla kahdeksalta valmiina lähtemään Argentiinan puolelle katsomaan putouksia. Noh, siinähän sitä tuli sitten istuttua ja jauhettua varmaan lähemmäksi kahta yöllä. Jossain kohtaa kaikilta oli tupakat loppunut joten päätimme mennä huutelemaan aidan toiselta puolelta kadulle josko joku ystävällinen hakisi meille tupakkaa vastapäisestä kaupasta. pikku hiprakassa emme halunneet mennä pyytämään hostellin työntekijää avaamaan porttia. Emme onnistuneet saamaan ketään ostoksille joten luonnollisesti en kokenut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kiipeämään päästäkseni aidan yli. Saatuani toisen jalkani aidan yli havaitsin että olin jumissa melko strategisesta paikasta yhteen ”keihääseen” joka oli aidassa. Ei siinä sitten muu auttanut kuin väkisin runnoa jalka aidan yli ja kuunnella sitä iloista ääntä joka lähti farkkujen revetessä. Päästyäni kauppaan ja tehtyä ostokseni jäin jutulle erään työntekijän kanssa joka siinä poltteli sishaa. Sain sitten itsekin nautiskella hieman sishasta.

Tosiaan kahden aikaan olimme menossa nukkumaan ja valmistautumaan seuraavaan aamuun. Olimme myös tutustuneet erääseen Uusi-Seelantilaiseen tyttöön jonka oli tarkoitus tulla mukaamme katsomaan putouksia. Tarkoituksemme alunperin oli olla kaksi yötä hostellissa mutta päätimme vaihtaa toiseen hostelliin joka oli lähempänä keskustaa.

Seuraavana aamuna heräsimme suunnitelmien vastaisesti vasta yhdeksältä, joten päätimme että menisimme ensiksi Brasilian puolelle ja seuraavana päivänä Argentiinan. Ilmoitimme myös tästä muutoksesta Uusi-Seelantilaiselle. Ja tässä tuleekin nyt paluumatkalla Curitibaan laatimamme lista kuinka tehdä ystäviä:

1. Keskustele täysin tapahtumista ja ihmisistä koulussasi, jottei toinen ihminen joka on vieressäsi nautiskelemassa olutta pysty liittymään keskusteluun.

2. Kerro suunnitelmistasi vierailla Argentiinan puolella seuraavana päivänä, muuta suunnitelmiasi ja kerro tästä viisi minuuttia ennen lähtöä.

3. Älä kysy henkilön nimeä missään vaiheessa.

4. Kysy henkilön kansalaisuutta ja muista se väärin. (Australia)

5. Pyydä häntä mukaan matkalle uuteen hostelliin josta aiot jatkaa putouksille.

6. Kun hän poistuu vessaan ja taksi saapuu paikalle, unohda että hänen oli tarkoitus tulla mukaan.

7. Muista yllä mainittu asia siinä kohtaa kun taksi on ajanut noin 20 metriä hostellilla ja totea ”liian myöhäistä kääntyä.”

8. Soita hostellille jossa ollaan jo muutenkin vihaisia siitä syystä, että jätimme kaljatölkit siivoamatta ja kirjauduimme ulos päivää aijottua aikasemmin. Pyydä tyttöä, joka on Uudesta-Seellanista kutsumalla häntä Australialaiseksi, puhelimeen.

9. Pahoittele kovasti, että unohditte hänet hostellille.

10. Kutsu hänet illalla mukaan ulos ja ota hänen sähköpostiosoite ylös, joka on luonnollisesti väärä.

11. Kuule hänen nimensä ensimmäistä kertaa kun hän kertoo sähköpostiosoitteen.

12. Yritä lähettää hänelle sähköpostia ja kutsua hänet mukaan illanviettoon kello 11 illalla, jolloin hänen on mahdoton liittyä enää joukkoon.

13. Havaitse että sähköposti on väärä ja totea että teimme kaikkemme.

Siinä listaa kuinka onnistuneesti luodaan elämänkestäviä ystävyyssuhteita. Mutta tosiaan pääsimme kolmistaan sitten Putouksille Brasilian puolelle. Ja maisemat olivatkin todella upeat. Kyllä Niagaran putoukset jää auttamatta toiseksi oli sitten Brasilian tai Argentiinan puolella. Tässä hieman kuvia:

Päästyämme takaisin uuteen hostelliimme joka olikin huomattavasti viihtyisämpi mitä edellinen aloimme laittautua iltaa varten. Jossain kohtaa päädyimme istuskelemaan ulos muiden kanssa ja siinä sitten kyselimme minne meidän olisi hyvä suunnata jatkamaan iltaa ja eräs Brasilialainen sanoi, että voisimme lähteä heidän matkaan yökerhoon joka sijaitsee Argentiinassa. Koska ajatus kuulosti niin erikoiselta olimme heti mukana. Otimme taksin alle ja lähdimme porukalla ylittämään rajaa, joka sujui ilman mitään ongelmia. Pääsimme yökerhoon ja hetken siellä jo aikaa viettyä poliisit ryntäävät sisään heittää ilmoille pippurisumutteet ja pyrkii saamaan kiinni jonkun kaverin joka oli heilutellut asetta siellä. Onneksi ryhmämme oli sen verran iloisissa tunnelmissa, ettemme panikoineet koska paniikki täpötäydessä yökerhossa olisi saattanut aiheuttaa ikäviä seuraamuksia. Poistuimme yökerhosta jossain kohtaa ja poliisit yhä pyöri siinä joten näin parhaaksi kaatua suoraan yhden heistä jalkojen juureen. Onneksi Ilsa oli siinä noukkimassa ylös ja pahoittelemassa Espanjaksi.

Hostelliin pääsimme siinä kuuden maissa ja olimme vannoneet Ilsan kanssa Alexille, että lähtisimme Argentiinan puolelle yhdessä hostellin järjestämän tourin kanssa. Lähtö oli kello 8.30. Heräsin kello 12 ja onnekseni Ilsa nukkui myös yhä. Päästyäni ulos huoneestamme ensimmäinen komentti tuli eräältä työntekijältä joka kyseli oliko hyvät unet keittiössä. Olin nukahtanut tupakka kädessä hostellin keittiöön, josta Ilsa oli sitten raahannut minut nukkumaan ihan sänkyyn, mutta jostain syystä olin nukkunut koko yön istualteen.

Pääsimme Ilsan kanssa matkaan kohti putouksia kahden maissa ja tuntui hieman oudolta katsella omaa passia jossa oli leimat Argentiinan visiitistä kahteen otteeseen samalle päivälle. Näimme Alexin istuskelemassa lähellä ravintolaita päästyämme lähelle putouksia. Tällä kertaa häntä oli purrut hämähäkki ja koko hänen jalkansa oli aivan turvonnut ja punainen.

Kiersimme Ilsan kanssa kahdestaan putoukset Argentiinan puolella ja olihan nekin todella upeat. Tässä otoksia Argentiinan puolelta:

Illalla oli aika taas lähteä kohti Curitibaa. Alexin jalka näytti koko ajan pahemmalta ja kun vihdoin pääsimme takaisin Curitibaan ja menimme Ilsan kämpälle suihkuun ennen koulua havaitsimme, että nyt myös Ilsan jalka oli aivan punainen ja turvonnut. Tässä tapauksessa kyse oli hyttysistä. Kyllä voi suositella, että lähtee alueelle jossa voi saada dengue kuumeen niin sinne vaan ilman hyttysmyrkkyjä. Itse selvisin ihan muutamalla hyttysen puremalla onneksi.

Kaiken kaikkiaan oli kyllä mahtava viikonloppu ja oli kiva päästä vähän matkustamaan Curitiban ulkopuolelle. Nyt sitten väsyneenä tekemään koulutehtäviä. Taas ollaan samassa tilanteessa, että tehtävät tekemättä ja kiire painaa päälle. Mutta sellaista tällä kertaa. Ja pahoittelut epäselvistä lauseista ja kirjoitusvirheistä, mutta nyt on sen verran paha väsymystila päällä, ettei jaksa tarkistaa.